long time no see.

Joo mä tiedän että oon ollu pois, melkein tuhansia vuosia.

Syy siihen on ollut aika intensiivinen kuntosalikokeilu joka päätyi siihen, että otin puolen vuoden jäsenyyden eräälle salille.

Oon aika rakastunut tohon treenaamiseen ja sitä seuraavaan oloon.

(noista numeroista ei kannata nyt välittä)

Muuten kuuluu tosi hyvää. Paitsi nyt vvähän ehkä ottaa päähän toi alkava koulu tossa ens viikolla. JEE. No mutta viimestä vuotta viedään, enköhän mä selviä.

Ai niin,piti vähän näyttää kanssa kun kävin kiertelee kauppoja syysneuleiden ja villapaitojen toivossa. Vielä ei sitä ihan lempparia löytynyt mutta tässä ihan potentiaalisia ehdokkaita.

 Tää poncho on Vilasta ja hinta pyörii siinä viidenkymmenen euron paikkeulla. Tykkään tosta mallista kovasti mutta värin haluisin mahdollisesti tummemman harmaana, mustana tai ruskeana. Mutta tällä hetkellä tota mallia saa vaan valkosena tai vaaleenharmaana.

Kuvan villapaita on puolestaan Onlyn rekeistä bongattu. Kyseisessä paidassa ihastuin tohon ihanaan kaulukseen ja hihoihin jotka saa ylös. Tälllä hintaa taisi olla kolmekymmentäviisi euroa.

Molemmista siis tykkäsin kovasti, mutta molemmista myös puuttu sitä jotain. Musta ois esimerkiksi aika ihanaa jos tots ponchoa sais tollasella ihanalla lörppö-kauluksella.

pitäkäääää hauskaa, mäkin meinaan pitäää. Salilla!

xoxo, S

Road Trip

Kerava-Porvoo-Myrskylä-Artjärvi-Lapinjärvi-Kerava

 Meidän oli siis vaan tarkotus käydä poikkeemassa Porvoossa, Brunbergin tehtaanmyymälässä, mutta tää meidän Porvoon reissu muuttui yhtäkkiä kunnon road tripiks. Se alkoi sillä kun etsittiin kahvilaa jostain ja sitten nähtiinkin Myrskylä kyltti ja päädyttiin jonkun läpästä ajamaan sinne jos siellä vaikka oiskin joku kahvipaikka.

No kun me päästiin tänne Myrskylään niin todettiin, että kaikilla on nälkä ja jätettiin kahvittelut tyytyen paikallisen marketin antimiin.

Mä en muuten ymmärrä, että aina kun minä ja Janina ollaan jossain niin saadaan ittemme nolattua oikein olan takaa. Tällä kertaa Janina päätti kommentoida jotain mopoo "Onpa rumpa pyörä" sen jälkeen mä perässä kolme kertaa kovemmin toistan ihan saman.

Sitte siitä tuli pari jotain miestä " Noi ei kyllä taida olla ihan paikallisia. " :D.

Oli muuten aika hassu fiilis ku siinä pikkusessa kylässä törmäsin Nikon mummmuunkin. Näki sitte äiti ja pupun mummuki vihdoin.

Mutta siis kokonaisuudessaan oli hauska reissu, mukana äiti, jansku, aki ja  joona.

Tänään ois tarkotus lähtee tsekkaa Orimattilan menoo Orimattilan kotieläinpuiston merkeissä !

kuulemiin!

xoxo,S

 ps. ootteko te tehny jonkinnäkösiä road trippejä?:)

.

Heippa piiiiitkästä aikaa!

Nää viimepäivät on ollu vähän kiireisiä, nii en oo oikeen ehtinyt postailla.

Perjantaina oltiin vähän illanistujaisissa mun parhaalla kaverilla, Janskulla. Pelailtiin ja tsillailtiin. Oli pitkästä aikaa kivaaa tekemistä.

 (näin normaaleja kuvia meistä saa :D)

Muuten ollaan puuhasteltu tän meidän muuton kanssa. Kaikki paperit ja kaikki. On tää muuttaminen vaikeeta.

Saatiin eilen aika hyvin pupun ja janskun kanssa kaikki kamat kannettua tänne. Kyllä tää alkaa kohta kodilta näyttää :)

Vielä joitain rojuja tuolta vanhalta kämpältä pitäis hakea, mutta kohta on valmista. Niin ja pitää vielä täälläkin järjestellä mutta muuten alkaa olla valmista!(:

palaillaan kotipostauksella tässä lähipäivinä :)

toivottavasti kaikilla on kaikki hyvin!

xoxo,s 

 

I wanna remember this summer, but not like this.

Jokainen lomapäiväni kuluu samalla tavalla: herään, nousen, syön ja istun koneella.

Kaipaisin paljon muuta. Kaipaan rantoja, hauskoja illanviettoja ystävien kanssa, kaipaan mökkireissuja. Kaipaan jopa grillaushetkiä perheeni kanssa.

Tuntuu kuin kesä menisi hukkaan, valuu sormienvälistä kuin hiekka.

Pitäisi ryhdistäytyä jotta minun ei tarvitse muistaa tätä kesää kesänä jona makoileminen yksin kuumissa lakanoissa pitkälle päivään asti oli kesän kohokohta.

Nyt alan suunittelemaan ja etenkin toteuttamaan tätä kesää. Vielä on jäljellä monta päivää, joista minä voin tehdä upeita.

Joista ihmiset ympärilläni voivat tehdä ikimuistoisia.

Toivottavasti päästään pupun kanssa tekemään ainakin yks mökkireissu(: 

noi videot tuo mieleen viimekesän, joka oli uskomaton (ainakin suuremmalta osin)♥

tästä kesästä tulee parempi (;

miten teidän kesä on mennyt ?(: 

xoxo, s

tiedän sen, olit jollekkin ensimmäinen, mulle oot se viimeinen.

 Mä luulen ja uskon, että _mun_ Niko on mies jonka jokainen nainen tahtois. Pupu on aina niin kärsivällinen ja kestää kaikki mun huonot puolet (niitä on vähän enemmänkin). Se ei koskaan riitele mun kanssa, oikeestaan mä saan siis riidellä aina yksin.

Mun on aina turvallista olla Pupun kanssa, mä tiedän ettei se ikinä antais tapahtua mulle mitään pahaa.

Ennen ku me tavattiin, mä kaipasin just tällästä. Mä olin todellakin niin hakoteillä sillon aikanani. Mä huomaan sen nyt, kun saan mitä oon halunnut ja tarvinnut aina. 

Niko tietää kuinka mua käsitellään, vaikka mun mukana ei tullut käyttöohjeita. 

Se tietää mistä mä tykkään ja mistä en. Se tietää mitkä asiat on mulle vaikeita. Niko tietää musta ihan kaiken.

Meidän rakkaus on jotain niin vahvaa, se kestää. Mä tiedän sen.

Tää tunne on mulle ihan uus, en oo koskaan tuntenut ketään kohtaan mitään näin vahvaa.

Joku saattaa ajatella näistä meidän kihloista, että "öö noi on tuntenu vasta sen ja sen verran. me mentiin khloihin ku oltiin tunnettu 5 vuotta". Mä en välitä siitä, sillä mä tiedän että tahdon elää just Nikon kanssa mun lopun elämäni. Mä tahdon kokea kaiken : ekan yhteisen kämpän, lapset , oman kodin ja ihan kaiken Nikon kanssa.

Mulle nää kihlat on lupaus avioliitosta. Häät mä toivon järkkääväni parin kolmen vuoden sisällä. Niitä mä odotan.

Mä odotan koko loppuelämää Pupun kanssa.

Mä rakastan mun Pupua. 

Rakkaudella, RakastunutÄNGRIHÄPINORMIPÖÖRD

kuukausipäiviä ja lintsiä

Hola amigos!

Tää päivä meni aika kivasti Linnanmäellä. Oli tosi jees, kun toi sää oli kerrankin just perfect. Ei paistanu aurinko, mutta oli lämmin. Ja sataakin alkoi vasta ku lähdettiin kotiin. Oli aika hyvä ajoitus. Lopulta suostuin hurjakuruunkin Nikon kanssa, vaan siks että oltiin jo lähössä. Oli ihan hyvä päätös koska muuten oli niin viileetä, että vaatteet märkänä jäädyin.

Eilen oli semmonen ku kuukausipäivä mulla ja tolla apinanpoikasella. tein noita suklaamansikloita ja minttudominovaahtoa koska oon niiin ihana:)

Kymmenen aikaan ois tarkoitus lähtee kattoo yhen tutun lapsia(:

Miten teidän viikonloppu on menny ?

xoxo, S

missing you!

Jokainen näistä tytöistä on tullu mulle tärkeeks eri tavalla.

Vaikka me ei olla nähty miljooonan vuoteen, niin rakastan jokaista.

Mä AINA mietin, että mitä niille kuuluu ja mitä niiden elämässä tapahtuu.

Aika ei onneks aja meitä erilleen.

Rakastan teitä!

Ikävöiden, MINÄ

från Ingvar Kamprad Elmtaryd Agunnaryd

Noi tyynyt on niin mun lempparit!

Sitten tässä pari juttua mitkä tässä ihan lähipäivinä käydään hakemass IKEAsta.

Tämmönen söpö pieni läppäripöydäks .

ja

Tämä. Sopii kivasti meidän muuten valko-punaiseen vessaan :D Toi on kyllä ihaana!

Ainiin hei, me saatiin uus kämppä Keravalta! Home sweet home, vaikka mä aina sanonkin että Kerava on ihan pepusta niin on se silti aina se tuttu ja turvallinen koti!

Tää uus koti on 39 neliöö, siellä on kylpyamme, uus jääkaappi ja parveke!♥

Ihana saada ton apinan kanssa oikeesti yhteinen koti. Koska täällä Sipoossa pä en oo ollu kirjoilla :)

Ens viikon sunnuntaina saatais muuttaa jo , mutta katsotaan .

Sitten kun ollaan asetuttu ja saatu kaikki tarvittava sinne, niin lupaan tehdä semmosen kivan kämppä postauksen!

Hauskaa viikonloppua ihanat!

xoxo,S 

My day in pictures, so you can picture it.

Lyhyesti :lääkärissä, janinan kanssa, shoppailua, kirppiksiä ja rannalla.

Fiilikset : 10!

xoxo, S

Welcome to the jungle

 

 Eilen oltiin vähän Jumboilemassa. En oikein jaksanut innostua shoppaamisesta niin kauheesti, kun on tässä parin viikon sisällä koluttu noi kaikki samat kaupat niin huolella.

Käytiin pitkästä aikaa meidän tai no ainakin mun lempparissa Amarillossa. Ja sen jälkeen Jungle Juice Barissa. JJB:n valikoimassa on ainakin yks superhyvä maku johon oon tosi tykästynyt. Ja juuri tämä  kyseinen maku sisältää ananasta joka aiheuttaa mulle allergisen reaktion. (Kurkkuun sattuu ja kutittaa samaan aikaan + kieli kutiaa). Silti sitä on vaan pakko ryystää.

Illemmalla tehtiin semmonen kiva maalaislenkki. Käytiin hirmu nätillä hautaus maallakin, mutta sieltä en ihan viitsinyt ottaa kuvia. 

Tänään olen ollut oikea kodin hengetär. Tiskasin himotiskivuoren ( tälleen kahelle toi määrä tiskiä on aika pljon), tein pupulle jauhelihakastiketta ja spagettia ja nyt innostuin leipomaan valkosuklaa cookiesseja anopilta saadulla reseptillä.

Ainii ja tietty kävin kaupassa. 

Muuta en oo kauheesti kyllä tehnyt.

Lupaan huomenna olla vähän aktiivisempi.

xoxo, S

ain`t even gray but she buries her baby

Joka päivä eri syövät vievät rakkaitamme pois.

Enkeleittemme poismenot jättävät jälkeensä sydäntäsärkevää itkua, surua ja paljon muistoja.

Kumpa olisin ollut hänen vierellään, kumpa olisin saanut pitää häntä kädestä, kumpa olisin saanut sanoa kuinka paljon välitän.

En saanut ja se sattuu, olen katkera ettei minulle soitettu ajan olevan ohi parin tunnin kuluttua. Ei olisi ollut helppoa astua ovesta sisään ja nähdä se kaikki kipu ja kärsimys, ei todellakaan olisi. Mutta ei ole helppoa vielä kymmenen kuukauden jälkeenkään hyväksysä sitä etten saanut sanoa hyvästejä.

On vain pystyttävä elää sen kanssa.

Mietin kuinka erityisen vaikeaa on nähdä oma lapsensa kaikissa niissä letkuissa ja lääkehuuruissa. Kuinka vaikeaa. Miltä tuntuu kun oma elämänkumppani, henkilö jota rakastat enemmän kuin mitään koko maailmassa makaa sanaakaan sanomatta, kivusta mykkänä silmiesi edessä etkä sinä voi tehdä mitään.

Miltä tuntuu kun HÄNELLE  on annettu elin aikaa murskaavat kolme viikkoa?

Koko maailmasi murenee paloihin. Et jaksa murehtia niiden keräämistä. Sinut nukuttavat kylmät kyyneleet. Sinulla ei ole syytä nousta uuteen aamuun. Miksi nousisit hänhän on poissa, ikuisesti.

 Olet vajonnut alemmaksi kuin koskaan. Paikassa jossa olet ei ole mitään mihin tarttua, ei pienintäkään kädensijaa johon kylmänhikinen kätesi voisi tarrata. Putoat alemmaksi ja alemmaksi. Toivot hänen tulevan takaisin. Hän ei tule, eikä tämä ole unta. Heräät vihdoin todellisuuteen, sinä olet yksin.

Jokainen asia muistuttaa hänestä. Myös lähikaupassasi myytävät karkkipiiput. Piipun päässä oleva nomparellien värikirjo tukahduttaa sinut, olet itkun partaalla. 

Kukaan ei nosta sinua ylös.

Niin sinä luulit, kunnes:

Hän ilmestyi elämääsi, suuteli pois tuskan ja ikävän kyyneleet.

Antoi sinulle aihetta iloon. Rakasti sinua päivä päivältä ehjemmäksi. Hän ymmärsi miksi sinuun sattui. Hän otti sinut syliin. Hän keräsi palasia kanssasi ja kerää edelleen.

Nyt hän on sinun maailmasi, sinun tukesi ja turvasi.

Sinä rakastat häntä. Rakastat aina.

Sinä lupaat olla hänelle tukena ja turvana, aivan niin kuin hän oli sinulle.

Vihdoin sinulla on taas syy hymyyn ja elämiseen. 

 ♥

kiitos kulta!

tämä on mun "selvitymistarina" mulle rakkaan ihmisen pois menosta. tai eihän siitä koskaan kokonaan selviä. mutta nykyään mä jaksan, muhun ei enään satu niin paljon. 

tämä on nyt osa minua ja minun elämää, mulla on oikeus elää ja iloita. niin ukkikin ois halunnut, että mä teen.

missing you!

ps. jaksamisia teille syöpien kanssa taistelevat ja omaiset jotka taistelevat mukana! etenkin heille jotka surevat enkeleitään!