Mä luulen ja uskon, että _mun_ Niko on mies jonka jokainen nainen tahtois. Pupu on aina niin kärsivällinen ja kestää kaikki mun huonot puolet (niitä on vähän enemmänkin). Se ei koskaan riitele mun kanssa, oikeestaan mä saan siis riidellä aina yksin.
Mun on aina turvallista olla Pupun kanssa, mä tiedän ettei se ikinä antais tapahtua mulle mitään pahaa.
Ennen ku me tavattiin, mä kaipasin just tällästä. Mä olin todellakin niin hakoteillä sillon aikanani. Mä huomaan sen nyt, kun saan mitä oon halunnut ja tarvinnut aina.
Niko tietää kuinka mua käsitellään, vaikka mun mukana ei tullut käyttöohjeita.
Se tietää mistä mä tykkään ja mistä en. Se tietää mitkä asiat on mulle vaikeita. Niko tietää musta ihan kaiken.
Meidän rakkaus on jotain niin vahvaa, se kestää. Mä tiedän sen.
Tää tunne on mulle ihan uus, en oo koskaan tuntenut ketään kohtaan mitään näin vahvaa.
Joku saattaa ajatella näistä meidän kihloista, että "öö noi on tuntenu vasta sen ja sen verran. me mentiin khloihin ku oltiin tunnettu 5 vuotta". Mä en välitä siitä, sillä mä tiedän että tahdon elää just Nikon kanssa mun lopun elämäni. Mä tahdon kokea kaiken : ekan yhteisen kämpän, lapset , oman kodin ja ihan kaiken Nikon kanssa.
Mulle nää kihlat on lupaus avioliitosta. Häät mä toivon järkkääväni parin kolmen vuoden sisällä. Niitä mä odotan.
Mä odotan koko loppuelämää Pupun kanssa.
Mä rakastan mun Pupua.
Rakkaudella, RakastunutÄNGRIHÄPINORMIPÖÖRD
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti